Onko kameravalvonnasta ilmoittava kyltti pakollinen?

Kyllä, valvonnasta ilmoittava kameravalvontakyltti pääsääntöisesti tarvitaan, jos kamera on oikea, toimiva laite ja kuvaaminen tapahtuu yksityisyyden suojan tai julkisrauhan piiriin kuuluvassa tilassa. Julkisessa tilassa on laillista kuvata ilman että siitä erikseen ilmoitetaan kyltein.

Kameravalvonnasta ilmoitetaan eri tavoin, riippuen siitä minkälaisessa tilassa kuvataan. Kameravalvonnasta ilmoittavan kyltin tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus sopeuttaa omaa käytöstään, kun he tiedostavat kameroiden olemassaolon. Erityisen tarkkana kameravalvonnasta ilmoittamisessa pitää olla yksityisyyden suojan piiriin kuuluvissa tai julkisrauhan suojaamissa tiloissa, sillä muussa tapauksessa voi syylistyä salakatseluun tai -kuunteluun, josta määrätään rikoslain 24 luvun 5-6 §:ssä. 

Kun valvontakameralla tallennetaan kuvaa, muodostuu myös henkilörekisteri, jos ihmiset ovat kuvassa tunnistettavissa. Usein kameravalvonnan harjoittajaan viitataankin termillä rekisterinpitäjä, sillä henkilörekisterinpitäjällä on velvollisuus kameravalvonnasta ilmoittamisen lisäksi noudattaa tietosuojalainsäädäntöä ja tehdä tietosuojaseloste. 

👉 Vinkki! Lue aikaisempi blogimme taloyhtiön kameravalvonnasta

👉 👉 Toinen vinkki! Olemme kirjoittaneet blogin kameravalvonnasta työpaikalla.

Valvottavat tilat

1) Taloyhtiön yhteiset tilat:

Kameravalvonnasta tulee aina ilmoittaa näkyvästi, riittävän suurilla kylteillä ja eri suunnista alueelle tulevat ihmiset huomioiden. Kyltit on asennettava näkyvästi ja pysyvästi, jotta ihmiset voivat varautua kameravalvontaan. Tyypillisiä taloyhtiön yhteisiä tiloja, joissa valvontakameroita saatetaan käyttää ovat asukkaiden yhteisessä käytössä olevat piha-alueet, parkkipaikat ja -talot, jätekatokset ja huoneet, kylmäkellarit, pyykkituvat, pyykinkuivaushuoneet ja irtain- sekä pyörävarastot.

2) Kotirauhan suojaamat tilat:

Kotirauhan suojaamista tiloista tyypillisin kuvauskohde on porraskäytävä, jos sen kautta mennään irtainvarastoihin. Ylipäätään kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa saa kuvata valvontakameralla ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikilta kiinteistössä asuvilta henkilöiltä on saatu suostumus. Valvontakamerasta ilmoitetaan kuten edellisessä kohdassa, näkyvästi ja niin että kaikki alueelle saapuvat varmasti huomaavat kyltin.

3) Julkisrauhan suojaama tila:

Julkisrauhalla suojellaan ihmisten yksityisyyttä paikoissa, joissa työskennellään tai oleskellaan. Tällaisia ovat yleisöltä suljetut liikehuoneistot, toimistot, virastot, tuotantolaitokset ja kokoushuoneet. Paikat, joissa ei työskennellä tai oleskella, eivät voi olla julkisrauhan suojaamia.

Tyypillisiä julkisrauhan suojaamia tiloja ovat työpaikat, joissa kameravalvonnan vaikutus työntekijöiden yksityisyyteen pitää pystyä minimomaan. Työnantajan tulee käydä yhteistoimintalain mukainen vuoropuhelu kameravalvonnan käyttämisestä henkilöstön edustajien kanssa, dokumentoitava asiat tarpeen mukaan ja myös ilmoitettava näkyvästi kameravalvonnan olemassaolosta.

4) Julkisella paikalla:

Valvontakameroiden käyttö julkisilla paikoilla ilman siitä varoittavia kylttejä on sallittua. Näin ollen kaduilla, liikenteessä, puistoissa ja rakennuksissa, joihin yleisöllä on pääsy, kameravalvontaa saa tehdä, vaikka siitä ei erikseen ilmoitettaisikaan. Perusteluna tälle on se, että yleinen kameravalvonta ei kohdistu kehenkään henkilöön ja sen tavoitteena on rikollisuuden torjunta ja selvittäminen. Toisaalta myös julkisella paikalla tehtävällä kameravalvonnalla pitää olla olemassa asiallinen syy ja tarve. Tällaisia ovat esimerkiksi omaisuuden suojaaminen, rikosten ehkäiseminen ja turvallisuuden parantaminen. 

Salakatselua koskeva säännös ei rajoita valvontakameroiden käyttöä esimerkiksi liiketiloissa sulkemisajan jälkeen, kun tarkkailu kohdistuu luvattomasti tilassa oleskeleviin henkilöihin.

Kameravalvonnasta varoittavaa kylttiä voi kokeilla myös pelotteena murtovarkaille, sillä lakisääteistä estettä kylttien käytölle ei ole vaikka kameravalvontaa ei olisikaan. 

Kameravalvontaan otetaan kantaa useassa eri laissa. 

Blogin asiantuntijana kuultu myös varatuomari Roger Lehtosta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL/Sähköinfo Oy:stä.

Vastuuvapauslauseke

Tätä blogikirjoitusta ei pidä käyttää juridisesti sitovana ohjeistuksena. Blogin tarkoitus on antaa käsitys yleisellä tasolla siitä minkälaisia toimenpiteitä kameravalvonnan käyttöönotto edellyttää. 

Asiakkaamme vastaavat aina kameravalvonnan lainmukaisesta käytöstä, hankinnan valmistelusta ja tarvittaessa yhteistoimintalain edellyttämästä vuoropuhelunmenettelyn läpikäymisestä. Suosittelemme käyttämään aiheeseen pätevöitynyttä lakiasiantuntijaa.

Kuva: the blowup Unsplash