Mitä tarkoittaa aktiivinen ja passiivinen kameravalvonta?

Kameravalvonta jaetaan tyypillisesti aktiiviseen ja passiiviseen valvontaan. Aktiivinen kameravalvonta on tärkeä osa ammattilaisten, kuten vartiointiliikkeiden ja muiden turva-alan ammattilaisten päivittäistä työkalupakkia, kun puolestaan passiivisen kameravalvonnan suurin arvo on ennaltaehkäisevä pelotevaikutus.

A) Passiivinen valvonta

tarkoittaa sitä, että valvontakamera kuvaa tapahtumia taustalla, mutta se ei ole kovin keskeisessä roolissa arjen rutiineita. Tallenteita etsitään lähinnä siinä tapauksessa, että jotakin ei-toivottua on tapahtunut tai sitä ainakin epäillään, tyypillisesti esimerkiksi rikosten jälkiselvittelyssä.

Passiivisella kameravalvonnalla haetaan lähinnä ennaltaehkäisevää pelotevaikutetta ja siinä tarkoituksessa kameravalvonta toimiikin hyvin. Asiakkaillamme on hyviä kokemuksia siitä, kuinka ilkivalta ja omaisuusrikokset ovat vähentyneet kameravalvonnan hankkimisen jälkeen. Pelkkä kameravalvonnan olemassaolo on siis ennaltaehkäissyt kokonaan tai vähentänyt merkittävästi ei-toivottuja tapahtumia.

Mitä kannattaa huomioida passiivisessa valvonnassa?

Lainsäädännön näkökulmasta tallenteiden säilytysajan rajanveto on tehty 30 päivään. Tätä pidemmät säilytysajat tulee olla vahvasti perusteltavissa, mutta jos perustelua ei ole, on parempi määritellä säilytysaika 30 päivään.

Tallenteiden säilytysaika vaikuttaa tallennuskapasiteettiin, sillä mitä pidempään tallenteita halutaan säilyttää, sen enemmän tarvitset tallennustilaa videoille. 

Vaadittava tallennuskapasiteetti määräytyy puolestaan sen mukaan paljonko järjestelmässä on kameroita, kuvatarkkuuden ja -nopeuden (resoluutio x kuvatahti), pakkauksen sekä kuvassa tapahtuvan liikkeen määrän mukaisesti.

Voit pyytää järjestelmän suunnittelijalta tai toimittajalta suuntaa-antavaa kapasiteettiarviota. Tähän löytyy myös hyviä laskureita eri valmistajilta. Eräs ilmainen työkalu on Axis Site Designer.

Riittävään tallennuskapasiteettiin investoiminen mahdollistaa sen, että tallenteita on olemassa myös siinä vaiheessa kun mahdollinen tutkinnan kohde selviää. 

Lisää potkua järjestelmään älykkäällä videoanalytiikalla

Kehittyneillä videoanalytiikkaa hyödyntävillä kameroilla estetään turhan tiedon tallentaminen. Esimerkiksi puiden heiluminen tuulessa tai lumi- tai vesisade eivät ole tallentamisen arvoisia, vaan kuvasta voidaan tallentaa vain oikeasti tärkeä tieto, kuten ihmiset ja ajoneuvot. Kamera siis on kuvaa koko ajan, mutta se tallentaa vasta kun sille opetettu asia tulee kuva-alalle. Näin tapahtumien etsiminen videotallenteesta nopeutuu.

Passiivisenkin valvonnan merkitystä ja vaikuttavuutta voi tehostaa videoanalytiikalla, joka ei edellytä esimerkiksi vartijan työpanosta. Hälytykset kameran antamista signaaleista ja valmiiksi ohjelmoidut toimenpiteet tehostavat valvontakameran merkitystä.

Esimerkiksi passiivista valvontaa suorittava kaupan julkisivua kuvaava valvontakamera mahdollistaa lähinnä sen, että kauppias voi jälkikäteen katsoa tallenteesta näkyykö kuvissa tunnistettavia ilkivallantekijöitä, jotka töhrivät yöllä spray-maalilla seiniä ja rikkovat ikkunoita. Sen sijaan videoanalytiikkkaominaisuudella, mikrofonilla ja kaiuttimella varustettu valvontakamera voi tunnistaa alueella maleksimisen, sekä spray-maalin tai rikkoutuvan lasin äänen, ja antaa kuulutuksen joka karkoittaa vandaalit pötkimään pakoon ja vahingot jäävät vähäisiksi tai vaihtoehtoisesti antaa vartiointiliikkeelle hiljaisen hälytyksen.

Passiivisen valvonnan heikkous on se, että asiat joita kukaan ole huomannut ja joista ei ole jäänyt näkyviä jälkiä, niitä ei tiedetä myöskään videotallenteelta etsiä. Jos sen sijaan valvontakamera on älykäs, se osaa itse ilmoittaa asiasta ja laittaa jatkotoimenpiteitä vireille, kun jotain merkityksellistä on tapahtunut.

Katso lyhyt videoklippi, jossa asiantuntijamme Ari Lankinen kertoo tarkemmin aktiivisen ja passiivisen kameravalvonnan tyypillisistä eroista. Koko esitys löytyy webinaaristamme 7 askelta onnistuneeseen kameravalvonnan hankintaan.

B) Aktiivinen valvonta

tarkoittaa, että joku taho, esimerkiksi vartija tai teollisuuslaitoksen työntekijä, käyttää aktiivisesti kameravalvontaa kohteen tai vaikkapa prosessin seurantaan. Vartiointiliikkeet tarjoavat usein yritysasiakkaille suunnattuja etäkuvavalvonnan palveluja, joissa voidaan tehdä etänä kuvavalvontakierros. 

Mitä pitää ottaa huomioon valvonnan ulkoistuksessa:

1. Lainsäädännön (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista) mukaisesti kameravalvontaa toisen lukuun suorittavalla taholla pitää olla elinkeinolupa vartiointiliiketoimintaan tai rikosten paljastamiseen / selvittämiseen. Voimassaolevat luvat voi tarkistaa poliisin verkkosivulta.
   
   
2. Etävalvontaa varten tarvitaan tietoliikenneyhteys järjestelmän ja valvontaa suorittavan tahon välille. Kun kameravalvontajärjestelmää ollaan kytkemässä ulkopuoliseen verkkoon, muista huolehtia tietoturvasta. Julkinen internetliittymä ei ole koskaan suositeltava ratkaisu, vaan kannattaa ehdottomasti valita suljettua verkkoa hyödyntävä turvaverkkoyhteys. 
   
   
3. Suunnittele mistä herätteestä otetaan hälytys, jonka perusteella käynnistetään toimenpiteet. Vaihtoehtoja voivat olla esim. murtoilmaisu, liiketunnistin, videoanalytiikka, lämpökamera, tutka, laser tai muu vastaava teknologia. Näissä kannattaa käyttää vain ammattitason ratkaisuja, jotka ovat käytössä testattu toimiviksi. Et varmaankaan halua virhe- ja vääriä hälytyksiä, sillä ne aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia turhina vartioinnin kohdekäynteinä.

Videoanalytiikka huomaa kaiken, toisin kuin ihmissilmä

Ihmissilmä väsyy nopeasti valvomaan kuvaa, joten nykyaikaisissa videovalvontajärjestelmissä kannattaa hyödyntää videoanalytiikkaa myös aktiivisessa valvomokäytössä. Käytännössä ne ovat kameraan tai videohallintajärjestelmään asennettavia ohjelmistoja, sensoreita ja muita keinoja automatisoida hälytyksiä. Hälytys voidaan ottaa myös toisesta järjestelmästä, kuten murtoilmaisimesta, jonka perusteella avataan kuvavalvontayhteys. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun järjestelmät ovat integroitu keskenään.

Huomioi käytettävyys kaikessa kameravalvonnassa

Kameravalvonnan käyttöönottoa suunnitellessa tulee miettiä myös mistä valvontaa tehdään, paikallisesti vai etänä.

Paikallinen ratkaisu tarkoittaa sitä, että kameravalvontajärjestelmään on asennettu paikallinen katselutyöasema tai peräti käydään kameratallentimen luona katsomassa tallenteita.

Etäkäyttö tarkoittaa sitä, että reaaliaikaista kuvaa ja tallenteita voi katsoa etänä joko

1) työasemalle asennettavalla ohjelmistolla,

2) webbiselaimella tai

3) mobiiliapplikaatiolla.

Käyttöä mietittäessä kannattaa selvittää mahdollistaako hankittava järjestelmä käytön kaikilla edellä kuvatuilla käyttötavoilla unohtamatta tietoturvaa.

Muistilista:

👉Kuka valvoo kuvia ja etsii tallenteita?

👉 Mikä on tarvittava tallennusaika ja riittävä kapasiteetti?

👉 Jos halutaan aktiivista valvontaa, mistä otetaan hälytys?

👉 Mistä käsin valvontakuvia katsotaan?

👉 Halutaanko kamerajärjestelmään etäyhteys?

👉 Muista tietoturva!