Kameravalvonta taloyhtiössä lainsäädännön näkökulmasta

13 min read


Kun taloyhtiössä harkitaan valvontakameroiden hankkimista, on syytä perehtyä hieman lainsäädäntöön ennen kameroiden asentamista, jotta varmasti toimitaan lain hengen mukaisesti. Luvatonta valvontakameroilla kuvaamista tai kuvaamisen valmistelua voidaan nimittäin pitää rikoslaissa määriteltynä salakatseluna, joten asioiden oikeasta marssijärjestyksestä tulee pitää huolta. Kameravalvontaa käsitellään kahdeksassa eri laissa, mutta tässä blogissa keskitytään lainsäädäntöön, joka koskee kameravalvontaa taloyhtiössä.

Kiteytettynä vaiheet taloyhtiön valvontakamerahankintaan ovat seuraavat:

✔️ Kirjataan perustellut syyt esitykseen yhtiökokousta varten miksi kameravalvontaa tarvitaan.

✔️ Tilataan suunnitelma kameravalvonnan tekniseksi toteuttamiseksi ammattitaitoiselta taholta, joka osaa ottaa huomioon kameravalvonnan tavoitteet, tekniset reunaehdot ja kameravalvontaa koskevan lainsäädännön.

✔️ Pyydetään suunnitelman pohjalta tarjouksia kameravalvontalaitteista, asennuksesta ja käyttöönotosta, joista hallitus valitsee sopivan ratkaisun.

✔️ Hankitaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös kameravalvontaan, jos kuvataan yleisissä tiloissa.

✔️ Hankitaan lupa kaikilta asukkailta, jos kuvataan kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.

✔️ Valitaan luotettavat kameravalvonnan vastuuhenkilöt, jotka vastaavat myös tietosuojasta ja järjestelmän käytöstä.

✔️ Laaditaan tietosuojaseloste, joka lähetetään kaikille asukkaille ja asetetaan valvottavien saataville esimerkiksi ilmoitustaululle tai yhtiön sähköiseen tietojärjestelmään, jos sellainen on käytössä.

✔️ Tehdään sopimus valvontakameroita myyvän yrityksen kanssa laitteiden asennuksesta, käyttöönotosta ja mahdollisesti rahoituksesta/leasingratkaisusta. Kun kamerat asennetaan käyttökuntoon, kiinnitetään myös kameravalvonnasta ilmoittavat kyltit näkyville paikoille.

✔️ Perehdytetään vastuuhenkilöt kameravalvontajärjestelmän käyttöön, tietosuojaselosteeseen ja vaitiolovelvollisuuteen.

Ja sitten vielä perusteellisempi kuvaus lakipykälineen... 😉

 

Tilaa maksuton kameravalvonta kartoitus

 

Milloin kannattaa ottaa kameravalvonta käyttöön?

Kameravalvontaa ei lainsäätäjän silmissä pidetä ensisijaisena keinona ratkaista esimerkiksi ilkivalta- tai murtovarkausongelmaa, vaan ensin tulisi tarkastella ja kokeilla muita keinoja. Syynä tähän on se, että kameravalvonnalla on vaikutusta yksityiselämän suojaan enemmän kuin muilla keinoilla.

Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa on siis vähintäänkin pohdittava, voiko esimerkiksi valaistuksen parantaminen, turvalukkojen asentaminen, kiinteistön aitaaminen, murtosuojattujen ikkunoiden ja ovien asentaminen ja graffiteilta suojaavien pinnoitteiden käyttö olla riittäviä tai soveltuvia ratkaisuja murtovarkauksien tai ilkivallan vähentämiseen. 

Jos todetaan, että muut haittoja ehkäisevät keinot eivät ole olleet riittäviä ja päädytään kameravalvontaan, on laadittava asialliset perustelut yhtiökokousta varten. Esimerkiksi turvallisuuden parantaminen, omaisuuden suojaaminen, rikosten ehkäiseminen ja selvittäminen ovat perusteltuja syitä kameravalvonnalle. 

 

Mitä valvontakameralla voi kuvata?

Suomessa kaikilla ihmisillä on perustuslaillinen oikeus yksityiselämän suojaan. Tämä sisältää oikeuden henkilön kunniaan, kotirauhaan ja henkilötietojen suojaan. Kameravalvonnan valmistelussa nämä asiat tulee pitää mielessä, jotta  tahattomilta rikkomuksilta vältytään.

Kotirauhan piiriin kuuluvat tilat on määritelty rikoslain 24 luvun 11 §:ssä. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset sekä asuintalojen huoneistoihin johtavat porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Taloyhtiössä on näin ollen kahdenlaisia tiloja: yhteisiä ja kotirauhan suojaamia. Kameravalvontaan tarvittavia suostumuksia tai lupia sovelletaan niissä hieman eri tavoin.

  1. Yhteiset alueet ovat kaikkien asukkaiden yhteisessä käytössä olevia piha-alueita, parkkipaikkoja ja -taloja, jätekatoksia tai -huoneita, kylmäkellareita, pyykkitupia, pyykinkuivaushuoneita sekä irtain- ja pyörävarastoja. Ne ovat siis yhteisessä käytössä olevia sisä- ja ulkotiloja, joita kaikki asukkaat voivat vapaasti käyttää milloin vain. Näissä tiloissa voidaan kuvata valvontakameralla yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Huom. Kannattaa tarkistaa taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä, vaaditaanko enemmistöpäätökseen yli 50 % äänistä vai esimerkiksi 2/3 määräenemmistö. 

    ➡️ Huom! Kameravalvontaan ei tarvita viranomaislupia, vaan asia voidaan ratkaista yhtiökokouksen päätöksellä.
  2. Kotirauhan suojaamia alueita ovat: huoneistot ja niiden käyntiovet, porraskäytävät, hissit, ikkunat, parvekkeet ja huoneiston käyttöön kuuluvat pihat, sekä niihin välittömästi liittyvät rakennukset. Kotirauhan piiriin kuuluu myös asukkaan henkilökohtaisessa käytössä oleva autotalli. 

    Tyypillisesti porraskäytäviä halutaan kuvata valvontakameroilla, koska niiden kautta kuljetaan muun muassa irtaimistovarastoon, jossa useimmiten murtovarkauksia tapahtuu. Porraskäytävälle asennettavaan valvontakameraan kuitenkin tarvitaan kaikkien kiinteistössä asuvien osakkaiden ja asukkaiden (myös vuokra-asukkaiden) suostumus.  

    ➡️ Suositus: Jos taloyhtiössä tehdään päätös kameravalvonnasta kotirauhan piiriin määritellyssä tilassa (esim. porraskäytävä), kannattaa päätös kameravalvonnasta kirjata yhtiöjärjestykseen, jotta tulevat asukkaat eivät voi evätä lupaa. Muussa tapauksessa asukkaiden vaihtuessa kuvauslupa pitää pyytää aina uudelleen ja jos joku asukas ei sitä myönnä, voidaan joutua purkamaan kamerat kotirauhan piiriin kuuluvista tiloista.

     

    ➡️ Huom! Asukas ei saa kuvata omiin tarkoituksiinsa porraskäytävää omasta asunnostaan käsin esimerkisi ovisilmän tai postiluukun kautta. Myöskään kotirauhan suojaamaa aluetta ei voi omatoimisesti laajentaa laissa määriteltyä suuremmaksi esimerkiksi asettamalla pääsy kielletty -kylttejä.

  3. Taloyhtiöissä on myös tiloja, joihin ei tule asentaa kameroita lainkaan. Nämä tilat ovat asukkaiden yhteisessä käytössä, mutta intiimin käyttötarkoituksensa vuoksi ovat tyypillisesti vain yksittäisten asukkaiden käytössä kerrallaan. Näitä ovat esimerkiksi taloyhtiön yhteiset saunat, pesutilat, pukuhuoneet, wc-tilat, uima-allashuone, poreallas ja kuntosali. Nämä tilat kuuluvat siis ehdottomasti kotirauhan piiriin, eikä niihin tule asentaa valvontakameroita. Asukkaiden on voitava käyttää tiloja ilman pelkoa kuvatuksi tulemisesta.

Mihin kamerat asennetaan?

Tarkkoja sijainteja valvontakameroiden asennukselle kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen, sillä kamerat tarvitsevat toimiakseen virtajohdon ja tietoliikennekaapelin. Ne ovat kiinteitä asennuksia, joita ei ole kovinkaan helppoa siirtää muualle. Jos sellaista sijaintia tai suuntausta kameralle ei ole mahdollista löytää, ettei se vaikkapa edes osittain kuvaisi kotirauhan piiriin kuuluvaa tilaa, voidaan käyttää kameran maski-toimintoa, jolla pysyvästi peitetään kuvasta alue, jota ei haluta kuvata. 

Esimerkki: taloyhtiön yhteiselle piha-alueelle lyhtypylvääseen halutaan kiinnittää valvontakamera kuvaamaan parkkialuetta, mutta kuva-alaan tulee myös osa asukkaan omassa käytössä olevasta piha-alueesta, eikä kameran asentoa tai fokusta muuttamalla saada sitä rajattua ulos kuvasta. Kotirauhan piiriin kuuluva asuntopiha voidaan peittää valvontakamerajärjestelmässä pysyvällä maskilla, joka peittää asuntopihan sekä reaaliaikaisessa että tallennetussa kuvassa. Näin valvontakamera ei vaaranna asukkaan kotirauhaa.   

➡️ Huom! Jos valvontakamera asennetaan kuvaamaan rakennuksen julkisivua töhertelijöiden pelotteeksi tai paljastamiseksi, kameraa ei saa suunnata kuvaamaan asuntojen ikkunoihin niin, että niistä on suora näkymä sisälle.

➡️ Suositus: Kameroiden kaapelointi ja virtajohdot on syytä suojata ilkivallalta esimerkiksi koteloinneilla tai suojaputkilla.

Mitä velvollisuuksia kameravalvontaan liittyy?

Tietosuoja-asetuksen mukaan kameravalvontatallenne muodostaa henkilörekisterin, jos kuvattavat henkilöt ovat tunnistettavissa suoraan tai epäsuorasti. Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta tietosuoja-asetuksen sovellettavuuteen. Reaaliaikainen kuva sen sijaan ei muodosta henkilörekisteriä. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja, myös tallennettua kuvaa ja ääntä. Henkilörekisterinpitäjällä (eli valvontakameroiden käyttäjällä) on seuraavia velvollisuuksia:

  • Kameravalvonnasta tulee ilmoittaa näkyvästi, koska ihmisten tulee voida varautua siihen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi valvonnan tarkoitus, sen suorittaja ja se, tallentaako järjestelmä. Tyypillisesti kameravalvonnasta ilmoitetaan yksinkertaisella symboli-tyyppisellä kilvellä tai tarralla (katso kameravalvontaoppaan malli).
  • Valitaan luotettavat henkilötietojen käsittelijät, eli kameravalvontaa käyttävät vastuuhenkilöt, jotka ovat myös vaitiolovelvollisuuden alaisia. Vaitiolovelvollisuus määritellään tietosuojalain 6:ssa luvussa 35§:ssä, joka henkilötietoja käsitellessään on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta, ei saa oikeudettomasti ilmaista sivulliselle saamiaan tietoja eikä käyttää niitä omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi.

    Kameravalvonnan käyttäjät/rekisterinpitäjät ovat tyypillisesti esimerkiksi taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja varahenkilö tai joku toinen luotettava henkilö, esimerkiksi hallituksen jäsen. Rekisterinpitäjät nimetään tietosuojaselosteessa ja heidät perehdytetään kamerajärjestelmän käyttöön, tietosuojaselosteeseen ja vaitiolovelvollisuuden sisältöön. Hallituksen puheenjohtaja vastaa toiminnan lainmukaisuudesta, vaikka olisi delegoinut tehtävän toiselle henkilölle.

  • Kameravalvonnasta on laadittava tietosuojaseloste, koska tunnistettava kameravalvontatallenne on henkilötietoa. Tietosuoja-asetuksen 6:ssa artiklassa 1 kohdassa mainitaan, että henkilötietojen käsittelyperustelu kameravalvonnan osalta pitää yksilöidä ja taloyhtiön kohdalla kohta tulee tyypillisimmin kyseeseen: 
    f) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi.

    Tietosuojaselosteesta on ilmettävä rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot, kameravalvonnan perustiedot ja vastuuhenkilöt, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja se, mihin tietoja toistuvasti luovutetaan. Tietosuojaselosteen tulee olla jokaisen saatavilla.
  • Tallenteiden säilytysaikaa pohdittaessa on otettava huomioon säännökset tietojen suojaamis- ja hävittämisvelvollisuudesta sekä tallenteiden säilytysaika.
  • Jos taloyhtiö käyttää yhteistyökumppania valvontakameratallenteiden säilyttämiseen esimerkiksi pilvipalvelussa, pyydä kuvaus tallenteiden suojaamisesta, jotta se voidaan mainita tietosuojaselosteessa. Mikäli käytetään paikallista tallenninta, pidä huolta, että tallennin on lukitussa paikassa, siihen eivät ulkopuoliset pääse käsiksi ja että sitä ei pysty varastamaan. Lisäksi on toki varmistettava, että valvontatallenteita pääsevät katsomaan ainoastaan tietosuojaselosteessa mainitut vastuuhenkilöt. Katso tietosuojaselosteen mallipohjia blogin lopusta.

  • Kameravalvontakuvia käytetään vain tietosuojaselosteessa merkityllä tavalla (esim. omaisuuden suojelemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi). Tallenteita välitetään eteenpäin ainoastaan esitutkintaviranomaisen käyttöön tai kuvatuksi tulleen henkilön niin pyytäessä. Tietosuojavastaava vastaa henkilötietojen käsittelystä, tietoturvasta ja tietosuojasta.
  • Tietopyynnöistä pidetään kirjaa kenelle ja mitä kuvia (kamera, päivämäärä, kellonajat) on välitetty eteenpäin. Näin tietosuojavastaava itse toimii tietosuojaohjetta noudattaen ja lähetettyjen tallenteiden dokumentointi toimii vastuukysymyksissä tietosuojavastaavan turvana.

  • Tallentavassa kameravalvonnassa on lisäksi muistettava EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimus siitä, että rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa hänestä rekisteröidyt tiedot. Kameravalvonnassa tämä tarkoittaa sitä, että henkilö, joka on tullut kuvatuksi, on oikeutettu katsomaan hänestä otettuja kuvia, jos tallenne on vielä saatavilla.  Samaan aikaan tallenteessa näkyvistä muista henkilöistä otettuja kuvia ei sen sijaan saa välittää eteenpäin, joten muiden henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi on käytettävä teknisiä apuvälineitä esimerkiksi peittämällä maskilla (privacy mask) tai sumentamalla (blurring). Tässä Axis Communcationin videossa näytetään kuinka järjestelmässä voidaan peittää tarvittaessa halutut henkilöt maskilla.
  • Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa etukäteen mitä tietoja tarvitaan, jotta rekisteröidyn tarkistuspyyntöä voidaan noudattaa. Esimerkiksi kuvatun pitää pystyä yksilöimään rekisterinpitäjälle milloin hän tuli valvotulle alueelle, jotta tallenne olisi löydettävissä kohtuullisessa ajassa. Tietopyyntöihin on vastattava ilman aiheetonta viivytystä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä.

    Lainsäätäjä on kuitenkin tunnistanut kiusallaan tehtävien tietopyyntöjen mahdollisuuden, joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin työllistää turhaan rekisterinpitäjää. Jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko

    a) periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset; tai
    b) kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.


    Näissä tapauksissa rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai
    kohtuuttomuus. 

Saako valvontakameran tallenteita julkaista?

Aika ajoin esimerkiksi murtovarkaan uhreiksi joutuneet henkilöt julkaisevat valvontakameran kuvia sosiaalisessa mediassa tunnistusapua pyytääkseen. Yleensä tuohtunut postaus höystetään hyvin värikkäin sanakääntein, koska murtovarkaus harmittaa tietenkin kovasti. Valitettavasti näin toimimalla voi itse syyllistyä rikoslain 24 luvun 8 §:ssä määriteltyyn yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Julkaisemalla lukuisten ihmisten saataville toisen henkilön yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan, joka voi aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä henkilölle, taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voidaan tuomita yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon. 

Suositeltavaa on, että vain viranomainen julkaisee valvontakuvat tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa, jos se arvioidaan tarpeelliseksi tapauksen selvittämisessä suhteessa rikoksen vakavuuteen.

Herkko Hietanen antaa blogissaan ohjeita miten ja minkälaisissa tapauksissa kuvan julkaiseminen voi tulla kyseeseen.

On kuitenkin erittäin suositeltavaa käyttää kylmää harkintaa ennen valvontakuvan julkaisemista, jotta ei tule itse rikkoneeksi rikoslakia yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Rikoksen tai ilkivallan kohteeksi joutuneena ja tunnekuohuissa saattaa käydä ylilyöntejä ja rajanveto laintulkinnan oikean ja väärän välillä on todella vaikeaa. 

 

Kuka saa katsoa valvontakuvia?

Tallentavan valvontakameran henkilötietoja, eli valvontakuvaa, saavat katsoa ainoastaan ne vastuuhenkilöt, jotka tietosuojaselosteessa on mainittu. Heidän on myös toimittava tietosuojaselosteen mukaisesti ja käytettävä valvontakameralla kerättyä tietoa ainoastaan siinä mainittuihin tarkoituksiin.

Omatoimiseen rikostenselvittämiseen ei kannattane ryhtyä, mutta epäilyttävän tapauksen tultua ilmi kameravalvonnan vastuuhenkilön kannattaa suojata tapahtuma-ajankohdan tallenne, jotta sen päälle ei tallennu muuta. Tästä toiminnosta käytetään muun muassa termiä evidence lock, joka lukitsee halutun todistusaineiston myöhempää käyttöä varten. Tallenteiden säillytysajat on määritelty videoiden hallintajärjestelmässä käyttötarkoituksen mukaan, joten jos tallenteita säilytettään vain hyvin lyhyen aikaa, on tärkeää turvata tallenteen säilyttäminen ripeästi. Katso tästä video evidence lock -toiminnon käytöstä Milestone-järjestelmässä.

Jos rikoksen selvittämiseksi tapahtuneesta tehdään esitutkintaa, yleensä esitutkintaviranomainen pyytää kameravalvonnan vastuuhenkilöä lähettämään tallenteen kyseisestä ajankohdasta. Koska tallenteet ovat sähköisessä muodossa, ne lähetetään poliisin Pouta-palveluun. Myös rikosilmoituslomakkeella kysytään, löytyykö tapahtumasta valvontakameratallenne. 

Pilvipalveluun tallennettua valvontakamerakuvaa on mahdollista toimittaa eteenpäin myös palveluntarjoajan, kuten Emsecin, toimesta, mutta näin voidaan toimia ainoastaan esitutkintaviranomaisen pyynnöstä.

Lain mukaan ainoastaan vartiointiliike, jolla on elinkeinolupa rikosten selvittämiseen, voi tehdä toimeksiannosta valvontakuvien katselua tässä tarkoituksessa. 

 

Kameravalvontaan otetaan kantaa useassa eri laissa

Turvallisuusalan ammattipiireissä tunnistetaan, että kameravalvontaa koskeva lainsäädäntö on hajanaista, sillä tulkintoja on tehtävä usean eri lain pohjalta. Valitettavasti ei ole siis olemassa yhtä selkeää kameravalvontalakia, jonka luettuaan kaikki olisi päivänselvää. Kameravalvonnan käyttöönotossa onkin siis perehdyttävä useaan eri lakiin ja sovellettava sitä käyttökohteen mukaan, sillä eroa käytännöissä on riippuen siitä onko kamera julkisella paikalla, asuinkiinteistössä vai työpaikalla.

Taloyhtiöden kameravalvontaa koskevaa lainsäädäntöä on sovellettava useasta eri laista. 

Laki Luku, pykälä ja momentti
Rikoslaki (531/2000) 24 luku, 38 L 1–2 ja 9 § ja 47 L 1 §.
EU:n tietosuoja-asetus (2016/679) Kokonaisuudessaan.
Tietosuojalaki (1050/2018) 6–7 §.
EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (2016/1148) Kokonaisuudessaan.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) 6 §, 9 §, 34 §, 73 §, 102 § ja 104 §.

 

Tietosuojaselosteen mallipohjia

 

➡️ Tietosuojaselosteeseen löytyy useita mallipohjia, tässä muun muassa Turva-alan yrittäjien kameravalvontaoppaan liite. Katso myös sama tietosuojaseloste mallitekstillä täytettynä.

➡️ Tässä Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhdessä laatima malli taloyhtiön tietosuojaselosteesta


TIETOJEN LUOVUTUKSEN PÄiVÄKIRJA

➡️ Tallenteiden luovutuspäiväkirja 2022-2026 (Excel-tiedosto)

 

Blogikirjoituksen lähteinä:  

https://jyripaasonen.fi/kameravalvonta-saantelykohteena/

https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/kameravalvonnastapaattaminentaloyhtiossa/

https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/omatoimisenkameravalvonnanongelma/

https://www.turre.com/rikoksesta-epaillyn-kuvan-julkaiseminen/ 

www.finlex.fi 

www.minilex.fi

Kameravalvontaopas 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta

 




Vastuuvapauslauseke

Tätä blogikirjoitusta ei pidä käyttää juridisesti sitovana ohjeistuksena. Blogin tarkoitus on antaa käsitys yleisellä tasolla minkälaisia toimenpiteitä kameravalvonnan käyttöönotto taloyhtiössä edellyttää. 

Asiakkaamme vastaavat aina kameravalvonnan lainmukaisesta käytöstä, hankinnan valmistelusta, tarvittavien suostumusten hankkimisesta sekä ohjeistuksen ja dokumentaation valmistelusta. Suosittelemme käyttämään aiheeseen pätevöitynyttä lakiasiantuntijaa ja pyytämään neuvoja lakisäädösten soveltamisessa taloyhtiössä.