Kameravalvonta työpaikalla lainsäädännön näkökulmasta

13 min read

Kameravalvontaa työpaikalla voidaan tehdä vain perustellusta syystä ja työntekijöiden yksityisyyden suojaa mahdollisimman vähän loukaten. Työpaikat ovat pääsääntöisesti julkisrauhan suojaamia tiloja. 

Julkisrauhan suojelemissa tiloissa, kuten työpaikoissa, työntantajan on varjeltava työntekijöiden yksityisyyden suojaa, koska se on etusijalla työnantajan valvontatarpeeseen nähden. Ongelmien ratkaisemiseksi on etsittävä ensisijaisesti muita keinoja kameravalvonnan sijaan, sillä työpaikalla kameravalvontaa saa toteuttaa ainoastaan painavasta syystä.

Mikä on julkisrauha? 

Julkisrauhan tarkoituksena on suojella ihmisten yksityisyyttä paikoissa, joissa työskennellään tai oleskellaan. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi yleisöltä suljetut liikehuoneistot, toimistot, virastot, tuotantolaitokset ja kokoushuoneet. Paikat, joissa ei työskennellä tai oleskella, eivät voi olla julkisrauhan suojaamia. 

Julkisrauhan rikkomisella tarkoitetaan käytännössä oikeudetonta tunkeutumista, salaa tai harhauttaen sisälle rakennukseen menemistä tai kätkeytymistä edellämainitun kaltaisiin paikkoihin tai aidatulle piha-alueelle. Piha-alueen tulee olla aidattu ja merkitty niin selkeästi, että oleskelukiellosta ei jää epäselvyyttä. Toisaalta esimerkiksi aidattoman virastorakennuksen pihalla oleskelu ei ole julkisrauhan rikkomus.

Koska julkisrauha suojaa henkilöiden, yleensä työntekijöiden, yksityisyyttä, sitä ei myöskään saa rikkoa valvontakameroilla, joiden olemassaolo ja käyttötarkoitus ei olisi kaikkien työntekjöiden tiedossa. Jopa kuvaamisen yritys tai sen valmistelu salassa on rangaistavaa, joten tässä asiassa kannattaa olla valppaana.

Salakatselun ja oikeudettoman kameravalvonnan kohteena voi olla vain ihminen. Pelkän tilan, eläinten, esineiden, rakennusten tai muun ympäristön kuvaaminen ei ole salakatselua, kunhan kuvataan omia rakennuksia, eikä naapurikiinteistön. 

Työnantajan on ennen kameravalvonnan käyttöönottoa selvitettävä muiden keinojen käyttömahdollisuudet, jotka eivät vaikuta työntekijöiden yksityisyyteen. Jos kameravalvontaan kuitenkin selvitysten jälkeen päädytään, sen suunnittelussa ja toteutuksessa on pidettävä mielessä, että sen vaikutus työntekijän yksityisyyteen pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä.

Reagoi heti - ala huomenna -webinaari

 

Videotallenne muodostaa henkilörekisterin

Videotallenne katsotaan lainsäädännön näkökulmasta henkilötiedoiksi, jos ihmiset ovat tunnistettavissa. Reaaliaikainen kuva ei muodosta henkilörekisteriä, ainoastaan tallenne. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä, joten työnantajaa koskevat rekisterinpitäjän velvollisuudet riippumatta siitä kuinka kauan tallenteita säilytetään. Rekisterinpitäjän on muun muassa laadittava tietosuojaseloste, jossa henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tarkkaan määritelty. Lisäksi rekisterissä olevilla henkilöillä (kuvatuksi tulleilla) tulee olla tieto mitä tietoja heistä käsitellään, miten ja kenen toimesta. Rekisteröidyillä henkilöillä pitää olla myös tieto oikeuksistaan ja niiden käyttämisestä. 

Lainsäätäjän tarkoituksena on siis varmistaa se, että työntekijöillä oikeus myös työpaikallaan yksityisyyteensä, eikä salakuvausta tai urkkimista sallita lainkaan. Tämä on erinomaisen mainio ja kannatettava periaate, joka tukee suomalaista luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa työkulttuuria.

Jos kameravalvontajärjestelmä ei tallenna kuvaa tai ääntä, eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, tietosuojalainsäädäntöä ei sovelleta asiaan. Tällaisia käyttötapauksia voivat olla esimerkiksi videoanalytiikan käyttö laskentatarkoituksiin kameroilla, joiden päämääränä ei ole saada aikaan tunnistettavaa kuvaa henkilöistä, vaan esimerkiksi laskea jossakin tilassa samaan aikaan olevien henkilöiden lukumäärää vaikkapa automaattisen ilmanvaihdon ohjaamiseksi tai jonkin muun automaatioprosessin mahdollistamiseksi. 

Milloin kameravalvonta on sallittua?

Työnantaja saa tiloissaan tehdä kameravalvontaa, jos tarkoituksena on:

  • työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen
  • omaisuuden suojaaminen
  • tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta
  • turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisy tai selvittäminen

Työnantaja vastaa siitä, että kameratallenteita käytetään ainoastaan etukäteen määriteltyihin tarkoituksiin. Tallenteet on tuhottava heti, kun ne eivät enää ole tarpeen tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä.

Mitä henkilökunnan pitää tietää kameravalvonnasta?

Tammikuun ensimmäisestä päivästä 2022 alkaen astui voimaan uusi yhteistoimintalaki, jossa todetaan työnantajan velvollisuus käydä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa. Lain 12 §:ssä muusta lainsäädännöstä johtuvat vuoropuhelussa käsiteltävät asiat mainitaan yksityisyyden suojaan liittyvät kohdat 1) henkilötietojen keruu työhön otettaessa ja työsuhteen aikana ja 3) kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muiden teknisten laitteiden avulla toteutetut henkilöstöön kohdistuva tietojenkäsittely.

Yhteistoimintalaki koskee vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Laki määrää työnantajaa olemaan mahdollisimman avoin henkilöstön suuntaan kameravalvontaa toteutettaessa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, Luku 5, 17 §, määrää, että työnantajan on kameravalvontaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan pidettävä huolta siitä, että:

  • ennen kameravalvonnan käyttöönottamista selvitetään työntekijöiden yksityisyyteen vähemmän puuttuvien muiden keinojen käyttömahdollisuudet
  • työntekijän yksityisyyteen ei puututa enempää kuin on välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi
  • tallenteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten tarkkailua on suoritettu
  • työntekijöille tiedotetaan yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyn jälkeen kameravalvonnan alkamisesta, toteuttamisesta ja siitä, miten ja missä tilanteissa mahdollisia tallenteita käytetään
  • ilmoitetaan kameroiden sijainnista
  • kameravalvonnasta ja sen toteuttamistavasta ilmoitetaan näkyvällä tavalla niissä tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu.

Ote laista 21§ (30.12.2021/1337) Yhteistoiminta teknisin menetelmin toteutetun valvonnan ja tietoverkon käytön järjestämisessä

Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja valvonnassa käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja muun tietoverkon käyttö sekä työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely kuuluvat yhteistoimintalaissa tarkoitetun vuoropuhelun sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluiksi edellä mainituista asioista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun menettelyn jälkeen työnantajan on määriteltävä työntekijöihin kohdistuvan teknisin menetelmin toteutetun valvonnan käyttötarkoitus ja siinä käytettävät menetelmät sekä tiedotettava työntekijöille valvonnan tarkoituksesta, käyttöönotosta ja siinä käytettävistä menetelmistä sekä sähköpostin ja tietoverkon käytöstä.

Milloin kameravalvonta ei ole sallittua?

  • Kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla.
  • Kameravalvontaa ei saa käyttää WC-, peseytymis- tai pukeutumistilassa, tai muissa henkilöstö- ja sosiaalitiloissa.
  • Kameravalvontaa ei saa käyttää työntekijän henkilökohtaisessa työhuoneessa, ellei työntekijä ole sitä nimenomaan pyytänyt esimerkiksi oman turvallisuutensa vuoksi.

    Kameravalvontaa ei saa kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jossa työntekijöitä työskentelee, ellei tarkkailu ole välttämätöntä jostain seuraavasta syystä:
  • Työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi
  • Omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä
  • Työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, kun kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön.

SAAKO VALVONTAKAMERAN TALLENTEITA JULKAISTA?

Aika ajoin esimerkiksi varkauden uhreiksi joutuneet yrittäjät julkaisevat valvontakameran kuvia sosiaalisessa mediassa tunnistusapua pyytääkseen. Valitettavasti näin toimimalla voi itse syyllistyä rikoslain 24 luvun 8 §:ssä määriteltyyn yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Julkaisemalla lukuisten ihmisten saataville toisen henkilön yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan, joka voi aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä henkilölle, taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voidaan tuomita yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon. 

Suositeltavaa on, että vain viranomainen julkaisee valvontakuvat tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa, jos se arvioidaan tarpeelliseksi tapauksen selvittämisessä suhteessa rikoksen vakavuuteen.

Herkko Hietanen antaa blogissaan ohjeita miten ja minkälaisissa tapauksissa kuvan julkaiseminen voi tulla kyseeseen.

On kuitenkin erittäin suositeltavaa käyttää kylmää harkintaa ennen valvontakuvan julkaisemista, jotta ei tule itse rikkoneeksi rikoslakia yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Rikoksen tai ilkivallan kohteeksi joutuneena ja tunnekuohuissa saattaa käydä ylilyöntejä ja rajanveto laintulkinnan oikean ja väärän välillä on todella vaikeaa. 

KUKA SAA KATSOA VALVONTAKUVIA?

Tallentavan valvontakameran henkilötietoja, eli valvontakuvaa, saavat katsoa ainoastaan ne vastuuhenkilöt, jotka tietosuojaselosteessa on mainittu. Heidän on myös toimittava tietosuojaselosteen mukaisesti ja käytettävä valvontakameralla kerättyä tietoa ainoastaan siinä mainittuihin tarkoituksiin.

Omatoimiseen rikostenselvittämiseen ei kannattane ryhtyä, mutta epäilyttävän tapauksen tultua ilmi kameravalvonnan vastuuhenkilön kannattaa suojata tapahtuma-ajankohdan tallenne, jotta sen päälle ei tallennu muuta. Tästä toiminnosta käytetään muun muassa termiä evidence lock, joka lukitsee halutun todistusaineiston myöhempää käyttöä varten. Tallenteiden säillytysajat on määritelty videoiden hallintajärjestelmässä käyttötarkoituksen mukaan, joten jos tallenteita säilytettään vain hyvin lyhyen aikaa, on tärkeää turvata tallenteen säilyttäminen ripeästi. Katso tästä video evidence lock -toiminnon käytöstä Milestone-järjestelmässä.

Jos rikoksen selvittämiseksi tapahtuneesta tehdään esitutkintaa, yleensä esitutkintaviranomainen pyytää kameravalvonnan vastuuhenkilöä lähettämään tallenteen kyseisestä ajankohdasta. Koska tallenteet ovat sähköisessä muodossa, ne lähetetään poliisin Pouta-palveluun. Myös rikosilmoituslomakkeella kysytään, löytyykö tapahtumasta valvontakameratallenne. 

Pilvipalveluun tallennettua valvontakamerakuvaa on mahdollista toimittaa eteenpäin myös palveluntarjoajan, kuten Emsecin, toimesta, mutta näin voidaan toimia ainoastaan esitutkintaviranomaisen pyynnöstä.

Lain mukaan ainoastaan vartiointiliike, jolla on elinkeinolupa rikosten selvittämiseen, voi tehdä toimeksiannosta valvontakuvien katselua tässä tarkoituksessa. 

MIHIN KAMERAT ASENNETAAN?

Tarkkoja sijainteja valvontakameroiden asennukselle kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen, sillä kamerat tarvitsevat toimiakseen virtajohdon ja tietoliikennekaapelin. Ne ovat kiinteitä asennuksia, joita ei ole kovinkaan helppoa siirtää muualle. Asennuksessa on huomioitava se, että kamera loukkaisi mahdollisimman vähän työntekijän yksityisyyden suojaa. Myöskään muiden yritysten tai muiden yritysten kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja tai naapureiden kiinteistöjä ei saa kuvata.

Esimerkki: Yritys haluaa kuvata valvontakameralla liiketilaa myymälävarkaiden pelotteeksi ja kiinnisaamiseksi, mutta paras kameran sijainti myymälän kuvaamiseksi kuvaa samalla myös osaa työntekijöiden taukotilasta. Sitä ei onnistuta rajaamaan kuva-aluesta pois kameran asentoa tai fokusta muuttamalla. Taukotila voidaan peittää valvontakamerajärjestelmässä pysyvällä maskilla, joka peittää sen sekä reaaliaikaisessa että tallennetussa kuvassa. Näin valvontakamera ei vaaranna työntekijöiden oikeutta yksityisyyteen.   

➡️ Huom! Kannattaa huomioida myös, että ulos asennetut valvontakamerat eivät saa kuvata ikkunoista sisään julkisrauhan suojaamia tiloja. 

➡️ Suositus: Kameroiden kaapelointi ja virtajohdot on syytä suojata ilkivallalta esimerkiksi koteloinneilla tai suojaputkilla.

 

Tilaa maksuton kameravalvonta kartoitus

 

MITÄ VELVOLLISUUKSIA KAMERAVALVONTAAN LIITTYY?

Tietosuoja-asetuksen mukaan kameravalvontatallenne muodostaa henkilörekisterin, jos kuvattavat henkilöt ovat tunnistettavissa suoraan tai epäsuorasti. Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta tietosuoja-asetuksen sovellettavuuteen. Reaaliaikainen kuva sen sijaan ei muodosta henkilörekisteriä. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja, myös tallennettua kuvaa ja ääntä. Henkilörekisterinpitäjällä (eli valvontakameroiden käyttäjällä) on seuraavia velvollisuuksia:

  • Aluksi on suositeltavaa dokumentoida ongelmat, johin kameravalvonnalla haetaan parannusta ja kirjata ylös miksi joku muu keino ei ole riittävä asian ratkaisemiseksi. Kun asiaa käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla, pyritään löytämään ensisijaisesti muita keinoja ratkaista ongelmat. 
  • Jos kuitenkin päädytään kameravalvonnan käyttöönottoon, sen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava mahdollisimman pienet vaikutukset työntekijöiden yksityisyyteen.
  • Kameravalvonnasta tulee ilmoittaa näkyvästi, koska ihmisten tulee voida varautua siihen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi valvonnan tarkoitus, sen suorittaja ja se, tallentaako järjestelmä. Tyypillisesti kameravalvonnasta ilmoitetaan yksinkertaisella symboli-tyyppisellä kilvellä tai tarralla, katso tästä kameravalvontaoppaan malli.
  • Valitaan luotettavat henkilötietojen käsittelijät, eli kameravalvontaa käyttävät vastuuhenkilöt, jotka ovat myös vaitiolovelvollisuuden alaisia. Vaitiolovelvollisuus määritellään tietosuojalain 6:ssa luvussa 35§:ssä, joka henkilötietoja käsitellessään on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta, ei saa oikeudettomasti ilmaista sivulliselle saamiaan tietoja eikä käyttää niitä omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi.
  • Kameravalvonnan käyttäjät/rekisterinpitäjät nimetään tietosuojaselosteessa ja heidät perehdytetään kamerajärjestelmän käyttöön, tietosuojaselosteeseen ja vaitiolovelvollisuuden sisältöön. Yrityksen toimitusjohtaja vastaa toiminnan lainmukaisuudesta, vaikka olisi delegoinut tehtävän toiselle henkilölle.
  • Kameravalvonnasta on laadittava tietosuojaseloste, koska tunnistettava kameravalvontatallenne on henkilötietoa. Tietosuoja-asetuksen 6:ssa artiklassa 1 kohdassa mainitaan, että henkilötietojen käsittelyperustelu kameravalvonnan osalta pitää yksilöidä. Tietosuojaselosteesta on ilmettävä rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot, kameravalvonnan perustiedot ja vastuuhenkilöt, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja se, mihin tietoja toistuvasti luovutetaan. Tietosuojaselosteen tulee olla jokaisen saatavilla.
  • On otettava huomioon säännökset tietojen suojaamis- ja hävittämisvelvollisuudesta sekä tallenteiden säilytysajasta.
  • Jos yritys käyttää yhteistyökumppania valvontakameratallenteiden säilyttämiseen esimerkiksi pilvipalvelussa, pyydä kuvaus tallenteiden suojaamisesta, jotta se voidaan mainita tietosuojaselosteessa. Mikäli käytetään paikallista tallenninta, pidä huolta, että tallennin on lukitussa paikassa, siihen eivät ulkopuoliset pääse käsiksi ja että sitä ei pysty varastamaan. Lisäksi on toki varmistettava, että valvontatallenteita pääsevät katsomaan ainoastaan tietosuojaselosteessa mainitut vastuuhenkilöt. 
  • Kameravalvontakuvia käytetään vain tietosuojaselosteessa merkityllä tavalla (esim. omaisuuden suojelemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi). Tallenteita välitetään eteenpäin ainoastaan esitutkintaviranomaisen käyttöön tai kuvatuksi tulleen henkilön niin pyytäessä. Tietosuojavastaava vastaa henkilötietojen käsittelystä, tietoturvasta ja tietosuojasta.
  • Tietopyynnöistä pidetään kirjaa kenelle ja mitä kuvia (kamera, päivämäärä, kellonajat) on välitetty eteenpäin. Näin tietosuojavastaava itse toimii tietosuojaohjetta noudattaen ja lähetettyjen tallenteiden dokumentointi toimii vastuukysymyksissä tietosuojavastaavan turvana.
  • Tallentavassa kameravalvonnassa on lisäksi muistettava EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimus siitä, että rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa hänestä rekisteröidyt tiedot. Kameravalvonnassa tämä tarkoittaa sitä, että henkilö, joka on tullut kuvatuksi, on oikeutettu katsomaan hänestä otettuja kuvia, jos tallenne on vielä saatavilla.  Samaan aikaan tallenteessa näkyvistä muista henkilöistä otettuja kuvia ei sen sijaan saa välittää eteenpäin, joten muiden henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi on käytettävä teknisiä apuvälineitä esimerkiksi peittämällä maskilla (privacy mask) tai sumentamalla (blurring). Tässä Axis Communcationin videossa näytetään kuinka järjestelmässä voidaan peittää tarvittaessa halutut henkilöt maskilla.
  • Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa etukäteen mitä tietoja tarvitaan, jotta rekisteröidyn tarkistuspyyntöä voidaan noudattaa. Esimerkiksi kuvatun pitää pystyä yksilöimään rekisterinpitäjälle milloin hän tuli valvotulle alueelle, jotta tallenne olisi löydettävissä kohtuullisessa ajassa. Tietopyyntöihin on vastattava ilman aiheetonta viivytystä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä.

    Lainsäätäjä on kuitenkin tunnistanut kiusallaan tehtävien tietopyyntöjen mahdollisuuden, joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin työllistää turhaan rekisterinpitäjää. Jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko

    a) periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset; tai
    b) kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.


    Näissä tapauksissa rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai
    kohtuuttomuus. 

Epäilyt häirinnästä saa toteennäyttää videotallenteilla

Työnantaja saa käyttää kameratallenteita alkuperäisen tarkoituksen ohella myös muutamiin muihin tilanteisiin, muun muassa selvittämään perusteltua epäilystä epäasiallisesta käytöksestä.  Tästä ja muista syistä on määrätty tarkemmin lain 17 §:ssä:

Työnantajalla on oikeus 1 momentin 4 kohdan ja 21 §:n estämättä käyttää tallenteita:
1) työsuhteen päättämisen perusteen toteennäyttämiseksi;
2) naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) tarkoitetun häirinnän tai ahdistelun, yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 14 §:ssä tarkoitetun häirinnän taikka työturvallisuuslaissa (738/2002) tarkoitetun häirinnän ja epäasiallisen käytöksen selvittämiseksi ja toteennäyttämiseksi, jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän syyllistyneen häirintään, ahdisteluun tai epäasialliseen käytökseen; tai (30.12.2014/1345)
3) työtapaturman tai muun työturvallisuuslaissa tarkoitettua vaaraa tai uhkaa aiheuttaneen tilanteen selvittämiseksi.

Kameravalvontaan otetaan kantaa useassa eri laissa

Turvallisuusalan ammattipiireissä tunnistetaan, että kameravalvontaa koskeva lainsäädäntö on hajanaista, sillä tulkintoja on tehtävä usean eri lain pohjalta. Valitettavasti ei ole siis olemassa yhtä selkeää lakipakettia, jonka luettuaan kaikki olisi päivänselvää. Kameravalvonnan käyttöönotossa onkin siis perehdyttävä useaan eri lakiin ja sovellettava sitä käyttökohteen mukaan, sillä eroa käytännöissä on riippuen siitä onko kamera julkisella paikalla, asuinkiinteistössä vai työpaikalla.

 

Kameravalvontaan otetaan kantaa useassa eri laissa. 

Laki Luku, pykälä ja momentti
Rikoslaki (531/2000) 24 luku, 38 L 1–2 ja 9 § ja 47 L 1 §.
EU:n tietosuoja-asetus (2016/679) Kokonaisuudessaan
Tietosuojalaki (1050/2018) 6–7 §.
EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (2016/1148) Kokonaisuudessaan.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) 4 §, 16–17 §, 21§ ja 24 §.
Yhteistoimintalaki (1333/2021) 12 §.
Työturvallisuuslaki (738/2002) 27 § ja 63 §.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) 6 §, 9 §, 34 §, 73 §, 102 § ja 104 §.

 

Tietosuojaselosteeseen löytyy esimerkiksi googlettamalla paljon mallipohjia, joita voi käyttää oman yrityksen kannalta soveltuvin osin. Tässä muun muassa Turva-alan yrittäjien kameravalvontaoppaan liite. Katso myös sama tietosuojaseloste mallitekstillä täytettynä.

 

 Blogikirjoituksen lähteinä:  


www.finlex.fi 
www.minilex.fi
EU:n yleinen tietosuoja-asetus
https://www.tehy.fi/fi/apua/tyosuojelu/kameravalvonta-tyopaikalla 
Kameravalvontaopas https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kameravalvontaopas.pdf 

Asiantuntijana kuultu myös varatuomari Roger Lehtosta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL/Sähköinfo Oy:stä.

 

Vastuuvapauslauseke

Tätä blogikirjoitusta ei pidä käyttää juridisesti sitovana ohjeistuksena. Blogin tarkoitus on antaa käsitys yleisellä tasolla siitä minkälaisia toimenpiteitä kameravalvonnan käyttöönotto edellyttää. 

Asiakkaamme vastaavat aina kameravalvonnan lainmukaisesta käytöstä, hankinnan valmistelusta ja tarvittaessa yt-menettelyn läpikäymisestä. Suosittelemme käyttämään aiheeseen pätevöitynyttä lakiasiantuntijaa.