Kun taloyhtiössä harkitaan valvontakameroiden hankkimista, on syytä perehtyä hieman lainsäädäntöön ennen kameroiden asentamista, jotta varmasti toimitaan lain hengen mukaisesti. Luvatonta valvontakameroilla kuvaamista tai kuvaamisen valmistelua voidaan nimittäin pitää rikoslaissa määriteltynä salakatseluna, joten asioiden oikeasta marssijärjestyksestä tulee pitää huolta. Kameravalvontaa käsitellään kahdeksassa eri laissa, mutta tässä blogissa keskitytään lainsäädäntöön, joka koskee kameravalvontaa taloyhtiössä.
Kiteytettynä vaiheet taloyhtiön valvontakamerahankintaan ovat seuraavat:
✔️ Kirjataan perustellut syyt esitykseen yhtiökokousta varten miksi kameravalvontaa tarvitaan.
✔️ Tilataan suunnitelma kameravalvonnan tekniseksi toteuttamiseksi ammattitaitoiselta taholta, joka osaa ottaa huomioon kameravalvonnan tavoitteet, tekniset reunaehdot ja kameravalvontaa koskevan lainsäädännön.
✔️ Pyydetään suunnitelman pohjalta tarjouksia kameravalvontalaitteista, asennuksesta ja käyttöönotosta, joista hallitus valitsee sopivan ratkaisun.
✔️ Hankitaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös kameravalvontaan, jos kuvataan yleisissä tiloissa.
✔️ Hankitaan lupa kaikilta asukkailta, jos kuvataan kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
Ja sitten vielä perusteellisempi kuvaus lakipykälineen... 😉
Kameravalvontaa ei lainsäätäjän silmissä pidetä ensisijaisena keinona ratkaista esimerkiksi ilkivalta- tai murtovarkausongelmaa, vaan ensin tulisi tarkastella ja kokeilla muita keinoja. Syynä tähän on se, että kameravalvonnalla on vaikutusta yksityiselämän suojaan enemmän kuin muilla keinoilla.
Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa on siis vähintäänkin pohdittava, voiko esimerkiksi valaistuksen parantaminen, turvalukkojen asentaminen, kiinteistön aitaaminen, murtosuojattujen ikkunoiden ja ovien asentaminen ja graffiteilta suojaavien pinnoitteiden käyttö olla riittäviä tai soveltuvia ratkaisuja murtovarkauksien tai ilkivallan vähentämiseen.
Jos todetaan, että muut haittoja ehkäisevät keinot eivät ole olleet riittäviä ja päädytään kameravalvontaan, on laadittava asialliset perustelut yhtiökokousta varten. Esimerkiksi turvallisuuden parantaminen, omaisuuden suojaaminen, rikosten ehkäiseminen ja selvittäminen ovat perusteltuja syitä kameravalvonnalle.
Suomessa kaikilla ihmisillä on perustuslaillinen oikeus yksityiselämän suojaan. Tämä sisältää oikeuden henkilön kunniaan, kotirauhaan ja henkilötietojen suojaan. Kameravalvonnan valmistelussa nämä asiat tulee pitää mielessä, jotta tahattomilta rikkomuksilta vältytään.
Kotirauhan piiriin kuuluvat tilat on määritelty rikoslain 24 luvun 11 §:ssä. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset sekä asuintalojen huoneistoihin johtavat porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
Taloyhtiössä on näin ollen kahdenlaisia tiloja: yhteisiä ja kotirauhan suojaamia. Kameravalvontaan tarvittavia suostumuksia tai lupia sovelletaan niissä hieman eri tavoin.
Kotirauhan suojaamia alueita ovat: huoneistot ja niiden käyntiovet, porraskäytävät, hissit, ikkunat, parvekkeet ja huoneiston käyttöön kuuluvat pihat, sekä niihin välittömästi liittyvät rakennukset. Kotirauhan piiriin kuuluu myös asukkaan henkilökohtaisessa käytössä oleva autotalli.
Tyypillisesti porraskäytäviä halutaan kuvata valvontakameroilla, koska niiden kautta kuljetaan muun muassa irtaimistovarastoon, jossa useimmiten murtovarkauksia tapahtuu. Porraskäytävälle asennettavaan valvontakameraan kuitenkin tarvitaan kaikkien kiinteistössä asuvien osakkaiden ja asukkaiden (myös vuokra-asukkaiden) suostumus.
➡️ Suositus: Jos taloyhtiössä tehdään päätös kameravalvonnasta kotirauhan piiriin määritellyssä tilassa (esim. porraskäytävä), kannattaa päätös kameravalvonnasta kirjata yhtiöjärjestykseen, jotta tulevat asukkaat eivät voi evätä lupaa. Muussa tapauksessa asukkaiden vaihtuessa kuvauslupa pitää pyytää aina uudelleen ja jos joku asukas ei sitä myönnä, voidaan joutua purkamaan kamerat kotirauhan piiriin kuuluvista tiloista.
➡️ Huom! Asukas ei saa kuvata omiin tarkoituksiinsa porraskäytävää omasta asunnostaan käsin esimerkisi ovisilmän tai postiluukun kautta. Myöskään kotirauhan suojaamaa aluetta ei voi omatoimisesti laajentaa laissa määriteltyä suuremmaksi esimerkiksi asettamalla pääsy kielletty -kylttejä.
Tarkkoja sijainteja valvontakameroiden asennukselle kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen, sillä kamerat tarvitsevat toimiakseen virtajohdon ja tietoliikennekaapelin. Ne ovat kiinteitä asennuksia, joita ei ole kovinkaan helppoa siirtää muualle. Jos sellaista sijaintia tai suuntausta kameralle ei ole mahdollista löytää, ettei se vaikkapa edes osittain kuvaisi kotirauhan piiriin kuuluvaa tilaa, voidaan käyttää kameran maski-toimintoa, jolla pysyvästi peitetään kuvasta alue, jota ei haluta kuvata.
Esimerkki: taloyhtiön yhteiselle piha-alueelle lyhtypylvääseen halutaan kiinnittää valvontakamera kuvaamaan parkkialuetta, mutta kuva-alaan tulee myös osa asukkaan omassa käytössä olevasta piha-alueesta, eikä kameran asentoa tai fokusta muuttamalla saada sitä rajattua ulos kuvasta. Kotirauhan piiriin kuuluva asuntopiha voidaan peittää valvontakamerajärjestelmässä pysyvällä maskilla, joka peittää asuntopihan sekä reaaliaikaisessa että tallennetussa kuvassa. Näin valvontakamera ei vaaranna asukkaan kotirauhaa.
➡️ Huom! Jos valvontakamera asennetaan kuvaamaan rakennuksen julkisivua töhertelijöiden pelotteeksi tai paljastamiseksi, kameraa ei saa suunnata kuvaamaan asuntojen ikkunoihin niin, että niistä on suora näkymä sisälle.
➡️ Suositus: Kameroiden kaapelointi ja virtajohdot on syytä suojata ilkivallalta esimerkiksi koteloinneilla tai suojaputkilla.
Tietosuoja-asetuksen mukaan kameravalvontatallenne muodostaa henkilörekisterin, jos kuvattavat henkilöt ovat tunnistettavissa suoraan tai epäsuorasti. Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta tietosuoja-asetuksen sovellettavuuteen. Reaaliaikainen kuva sen sijaan ei muodosta henkilörekisteriä. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja, myös tallennettua kuvaa ja ääntä. Henkilörekisterinpitäjällä (eli valvontakameroiden käyttäjällä) on seuraavia velvollisuuksia:
Aika ajoin esimerkiksi murtovarkaan uhreiksi joutuneet henkilöt julkaisevat valvontakameran kuvia sosiaalisessa mediassa tunnistusapua pyytääkseen. Yleensä tuohtunut postaus höystetään hyvin värikkäin sanakääntein, koska murtovarkaus harmittaa tietenkin kovasti. Valitettavasti näin toimimalla voi itse syyllistyä rikoslain 24 luvun 8 §:ssä määriteltyyn yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Julkaisemalla lukuisten ihmisten saataville toisen henkilön yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan, joka voi aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä henkilölle, taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voidaan tuomita yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.
Suositeltavaa on, että vain viranomainen julkaisee valvontakuvat tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa, jos se arvioidaan tarpeelliseksi tapauksen selvittämisessä suhteessa rikoksen vakavuuteen.
Herkko Hietanen antaa blogissaan ohjeita miten ja minkälaisissa tapauksissa kuvan julkaiseminen voi tulla kyseeseen.
On kuitenkin erittäin suositeltavaa käyttää kylmää harkintaa ennen valvontakuvan julkaisemista, jotta ei tule itse rikkoneeksi rikoslakia yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Rikoksen tai ilkivallan kohteeksi joutuneena ja tunnekuohuissa saattaa käydä ylilyöntejä ja rajanveto laintulkinnan oikean ja väärän välillä on todella vaikeaa.
Tallentavan valvontakameran henkilötietoja, eli valvontakuvaa, saavat katsoa ainoastaan ne vastuuhenkilöt, jotka tietosuojaselosteessa on mainittu. Heidän on myös toimittava tietosuojaselosteen mukaisesti ja käytettävä valvontakameralla kerättyä tietoa ainoastaan siinä mainittuihin tarkoituksiin.
Omatoimiseen rikostenselvittämiseen ei kannattane ryhtyä, mutta epäilyttävän tapauksen tultua ilmi kameravalvonnan vastuuhenkilön kannattaa suojata tapahtuma-ajankohdan tallenne, jotta sen päälle ei tallennu muuta. Tästä toiminnosta käytetään muun muassa termiä evidence lock, joka lukitsee halutun todistusaineiston myöhempää käyttöä varten. Tallenteiden säillytysajat on määritelty videoiden hallintajärjestelmässä käyttötarkoituksen mukaan, joten jos tallenteita säilytettään vain hyvin lyhyen aikaa, on tärkeää turvata tallenteen säilyttäminen ripeästi. Katso tästä video evidence lock -toiminnon käytöstä Milestone-järjestelmässä.
Jos rikoksen selvittämiseksi tapahtuneesta tehdään esitutkintaa, yleensä esitutkintaviranomainen pyytää kameravalvonnan vastuuhenkilöä lähettämään tallenteen kyseisestä ajankohdasta. Koska tallenteet ovat sähköisessä muodossa, ne lähetetään poliisin Pouta-palveluun. Myös rikosilmoituslomakkeella kysytään, löytyykö tapahtumasta valvontakameratallenne.
Pilvipalveluun tallennettua valvontakamerakuvaa on mahdollista toimittaa eteenpäin myös palveluntarjoajan, kuten Emsecin, toimesta, mutta näin voidaan toimia ainoastaan esitutkintaviranomaisen pyynnöstä.
Lain mukaan ainoastaan vartiointiliike, jolla on elinkeinolupa rikosten selvittämiseen, voi tehdä toimeksiannosta valvontakuvien katselua tässä tarkoituksessa.
Turvallisuusalan ammattipiireissä tunnistetaan, että kameravalvontaa koskeva lainsäädäntö on hajanaista, sillä tulkintoja on tehtävä usean eri lain pohjalta. Valitettavasti ei ole siis olemassa yhtä selkeää kameravalvontalakia, jonka luettuaan kaikki olisi päivänselvää. Kameravalvonnan käyttöönotossa onkin siis perehdyttävä useaan eri lakiin ja sovellettava sitä käyttökohteen mukaan, sillä eroa käytännöissä on riippuen siitä onko kamera julkisella paikalla, asuinkiinteistössä vai työpaikalla.
Taloyhtiöden kameravalvontaa koskevaa lainsäädäntöä on sovellettava useasta eri laista.
Laki | Luku, pykälä ja momentti |
Rikoslaki (531/2000) | 24 luku, 38 L 1–2 ja 9 § ja 47 L 1 §. |
EU:n tietosuoja-asetus (2016/679) | Kokonaisuudessaan. |
Tietosuojalaki (1050/2018) | 6–7 §. |
EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (2016/1148) | Kokonaisuudessaan. |
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) | 6 §, 9 §, 34 §, 73 §, 102 § ja 104 §. |
➡️ Tietosuojaselosteeseen löytyy useita mallipohjia, tässä muun muassa Turva-alan yrittäjien kameravalvontaoppaan liite. Katso myös sama tietosuojaseloste mallitekstillä täytettynä.
➡️ Tässä Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhdessä laatima malli taloyhtiön tietosuojaselosteesta.
➡️ Tallenteiden luovutuspäiväkirja 2022-2026 (Excel-tiedosto)
Blogikirjoituksen lähteinä:
https://jyripaasonen.fi/kameravalvonta-saantelykohteena/
https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/kameravalvonnastapaattaminentaloyhtiossa/
https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/omatoimisenkameravalvonnanongelma/
https://www.turre.com/rikoksesta-epaillyn-kuvan-julkaiseminen/
www.finlex.fi
www.minilex.fi
Kameravalvontaopas
Tätä blogikirjoitusta ei pidä käyttää juridisesti sitovana ohjeistuksena. Blogin tarkoitus on antaa käsitys yleisellä tasolla minkälaisia toimenpiteitä kameravalvonnan käyttöönotto taloyhtiössä edellyttää.
Asiakkaamme vastaavat aina kameravalvonnan lainmukaisesta käytöstä, hankinnan valmistelusta, tarvittavien suostumusten hankkimisesta sekä ohjeistuksen ja dokumentaation valmistelusta. Suosittelemme käyttämään aiheeseen pätevöitynyttä lakiasiantuntijaa ja pyytämään neuvoja lakisäädösten soveltamisessa taloyhtiössä.