Kameravalvonnan käyttötapa

2 min read

Blogisarjamme edellisessä osassa tarkastelimme kameravalvonnan käyttötarkoitusta. Tässä artikkelissa  käsittelemme sitä miten kameravalvontaa tullaan käyttämään. Blogisarjan seuraavissa osissa tarkastellaan suunnittelua ja hankintaa aina elinkaari- ja huoltovaiheeseen asti.

Empower safety205

 

Kameravalvonnan käyttötapa

Kameravalvonnan käyttötapa voidaan jaotella ylätasolla kahteen luokkaan; passiiviseen ja aktiiviseen.

A) Passiivinen valvonta

tarkoittaa sitä, että kameravalvontaa käytetään tyypillisesti esimerkiksi rikosten jälkiselvittelyyn. Tällöin kameravalvonnalla haetaan ennakoivaa pelotevaikutetta. Asiakkaillamme on lukuisia hyviä kokemuksia siitä, kuinka ilkivalta ja omaisuusrikokset ovat vähentyneet kameravalvonnan hankkimisen jälkeen. Pelkkä kameravalvonnan läsnäolo on ennakoivasti vaikuttanut ei-toivottujen tapahtumien vähenemiseen.

Passiivisessa valvonnassa on hyvä huomioida riittävä tallennuskapasiteetti, jotta tallenteita on olemassa myös siinä vaiheessa kun mahdollinen tutkinnan kohde selviää. Tulee muistaa, että yli 30 päivän tallenteiden taltiointi vaatii lainsäännännön näkökulmasta vahvat perusteet, eli mikäli tämä ei ole selkeästi perusteltavissa on yli 30 päivän tallennusaikaa syytä välttää. 

Mitä pidempään tallenteita halutaan säilyttää, sitä enemmän se edellyttää tallennuskapasiteettia. Tallennusratkaisuja tarkastelemme tarkemmin myöhemmässä kirjoituksessa, mutta vaadittava tallennuskapasiteetti määräytyy sen mukaan paljonko järjestelmässä on kameroita, kuvatarkkuuden ja -nopeuden (resoluutio x kuvatahti), pakkauksen sekä kuvassa tapahtuvan liikkeen määrän mukaisesti.

On syytä pyytää järjestelmän suunnittelijalta tai toimittajalta suuntaa-antava kapasiteettiarvio. Tähän löytyy myös hyviä laskureita eri valmistajilta. Eräs ilmainen työkalu on Axis Site Designer. Edistyneemmillä videoanalytiikkaa hyödyntävillä kameroilla estetään turhan tiedon tallentaminen. Esimerkiksi puiden heiluminen tuulessa tai lumi- tai vesisade eivät ole tallentamisen arvoisia, vaan kuvasta voidaan tallentaa vain oikeasti tärkeä tieto, kuten ihmiset ja ajoneuvot.

B) Aktiivinen valvonta

tarkoittaa, että joku taho, esimerkiksi vartiointiliike, käyttää aktiivisesti kameravalvontaa kohteen seurantaan. Vartiointiliikkeet tarjoavat usein yritysasiakkaille suunnattuja etäkuvavalvonnan palveluja, joissa voidaan tehdä etänä kuvavalvontakierros.

Ihmissilmä kuitenkin väsyy nopeasti valvomaan kuvaa, joten nykyaikaisissa videovalvontajärjestelmissä voidaan hyödyntää videoanalytiikka, erilaisia sensoreita ja muita keinoja automatisoida hälytyksiä. Hälytys voidaan ottaa myös toisesta järjestelmästä, kuten murtoilmaisimesta, jonka perusteella avataan kuvavalvontayhteys. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun järjestelmät ovat integroitu keskenään.

Mikäli päätätte ulkoistaa valvonnan ulkopuoliselle taholle, muutama asia muistilistaan:

  1. Lainsäädännön (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista) mukaisesti kameravalvontaa toisen lukuun suorittavalla taholla pitää olla elinkeinolupa vartiointiliiketoimintaan tai rikosten paljastamiseen / selvittämiseen.
  2. Etävalvontaa varten tarvitaan tietoliikenneyhteys järjestelmän ja valvontaa suorittavan tahon välille. Kun kameravalvontajärjestelmää ollaan kytkemässä ulkopuoliseen verkkoon, muista huolehtia tietoturvasta! Julkinen internetliittymä ei ole koskaan suositeltava ratkaisu, vaan kannattaa ehdottomasti valita suljettua verkkoa hyödyntävä turvaverkkoyhteys. Palaamme blogisarjassamme tietoverkkoihin ja etäyhteyksiin myöhemmässä artikkelissamme.
  3. Suunnittele mistä herätteestä otetaan hälytys, jonka perusteella käynnistetään toimenpiteet. Vaihtoehtoja voivat olla esim. murtoilmaisu, liiketunnistin, videoanalytiikka, lämpökamera, tutka, laser tai muu vastaava teknologia. Näissä kannattaa käyttää vain ammattitason ratkaisuja, jotka ovat käytössä testattu toimiviksi. Et varmaankaan halua virhe- ja vääriä hälytyksiä, sillä ne aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia turhina vartioinnin kohdekäynteinä.

Mistä käsin valvotaan?

Kameravalvonnan käyttöönottoa suunnitellessa tulee miettiä myös mistä valvontaa tehdään, paikallisesti vai etänä.

Paikallinen ratkaisu tarkoittaa sitä, että kameravalvontajärjestelmään on asennettu paikallinen katselutyöasema tai peräti käydään kameratallentimen luona paikan päällä katsomassa tallenteita.

Useimmat kameravalvontaratkaisut mahdollistavat reaaliaikaisen kuvan ja tallenteiden katsomisen myös etänä käyttäen joko 1) työasemalle asennettavalla ohjelmistoa, 2) webbiselainta tai 3) mobiiliapplikaatiota.

Käyttöä mietittäessä kannattaa selvittää mahdollistaako hankittava järjestelmä käytön kaikilla edellä kuvatuilla käyttötavoilla unohtamatta tietoturvaa.

Muistilista:

  • Kuka kuvia valvoo ja tallenteita etsii?
  • Mikä on vaadittu tallennusaika ja riittävä kapasiteetti?
  • Jos halutaan aktiivista valvontaa, niin mistä otetaan hälytys?
  • Mistä käsin valvontakuvia katsotaan?
  • Halutaanko kamerajärjestelmään etäyhteys?
  • Muista tietoturva.

 

Tulevissa blogisarjamme kirjoituksissa jatkamme kameravalvonnan suunnitteluun ja hankintaan liittyvien näkökulmien käsittelyä.

Kirjoittanut: Vesa Ylönen, CEO Emsec Oy

Kirjoittajalla on pitkälti yli kymmenen vuoden laaja kokemus turvatekniikka-alalta ja erityisesti kameravalvontajärjestelmiin liittyvästä tekniikasta ja hankkeista.